Tekoälyn käyttö laahaa Suomessa – kilpailuetu kurotuksen päässä
Boston Consulting Group julkaisi tekoälyraportin ja se oli karua luettavaa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat pahasti jäljessä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä työelämässä.
Tässä viisi ikävää faktaa:
1. Matala käyttöaste:
Vain 18 % Suomen valkokaulustyöntekijöistä käyttää tekoälyä työssään viikoittain, kun Euroopan keskiarvo on 54 % ja maailmanlaajuinen 61 %. —> hidastaa tuottavuuden kasvua ja yritysten kilpailukykyä.
2. Rajalliset säästöt ajassa:
Suomessa GenAI-työkalut tuottavat vain 2,6 tuntia viikoittaisia ajansäästöjä käyttäjilleen, mikä on alle puolet globaalista keskiarvosta (5,1 tuntia). Työkalujen käyttöä ei ole optimoitu ja koulutus on puutteellista.
3. Hidas yritysten omaksuminen:
Vain 15 % Pohjoismaisista yrityksistä kokee saavuttaneensa merkittäviä hyötyjä GenAI:n käyttöönotosta, kun vastaava luku globaalisti on 26 %. Lisäksi 63 % alueen yritysjohtajista ei ole vielä aloittanut integrointia.
4. Puute koulutuksesta:
Suomessa vain 32 % työntekijöistä on saanut koulutusta. Koulutuksen puute estää työntekijöitä hyödyntämästä teknologiaa tehokkaasti, mikä johtaa hitaampaan omaksumiseen ja pienempiin tuottavuushyötyihin.
5. Johtajuuden ja strategian puute:
Monilla suomalaisilla organisaatioilla ei ole selkeää strategiaa ajansäästöjen hyödyntämiseksi tuottavuuden lisäämiseen tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen.
—-
Muu maailma on menossa ja Suomi Oy Ab on jäämässä jälkeen. Meillä Suomessa ei ole varaa missata mahdollisuutta, kun asiantuntemus on meidän suurin kilpailuetu.
Mikä tässä maksaa?
Olen jo ennen tutkimusta pyöritellyt syitä, miksi tekoälyn vastaanotto ja tätä myöten käyttöönotto on niin nihkeää. Olen tarjonnut tähän liittyviä palveluita parin vuoden ajan ja olen saanut huomata, että vain edelläkävijät ovat tarttuneet mahdollisuuksiin – itsenäisesti tai kumppaneiden kautta.
Mistä tämä voi johtua? Tässä päällimmäiset ajatukset.
Sinisestä valkoiseen
Historiallisesti tehostaminen on koskettanut vain sinikaulusväkeä. Paremmat koneet ovat korvanneet ihmisiä. Nyt työt lähtevät “koskemattomilta” asiantuntijoilta: lakimiehet, radiologit, designerit, insinöörit, kirjoittajat, graafikot ja pyhistä pyhimmät, eli devaajat, vain muutamia mainitakseni. Tämä on henkisesti erittäin iso muutos. Luovan luokan vapaus on tulilinjalla.
Johto jarruttaa
Johtajat ovat tyypillisesti omien ammattikuntien jäsenet. Muutoksia lykätään mahdollisuuksien mukaan niin pitkälle kuin vaan pystytään. Tuotantotekijät ovat Excel-soluja, asiantuntijat ovat työkavereita. Toisaalta, jos suomalaiset kilpailijatkaan eivät mitään tee, status quota voi pitää yllä rauhassa.
Muutokset ahdistavat
Yksilöt saavat tekoälystä nopeasti hyötyä. Jos organisaatio haluaa laajamittaisesti hyötyjä, kaikki prosessit pitää repiä auki ja miettiä uudestaan. Tätä ei haluta kovin herkästi tehdä. Myynnin ja markkinoinnin yhdistyminen on ollut viimeiset 20 vuotta tämän vuoden juttu, mutta se ei ole toteutunut vieläkään. Tekoälyn tuominen mukaan asiakashankintaprosesseihin on 100x isompi muutos, joten on helpompi mennä vanhalla. Jos yhden funktion muutos vastustaa, voit kuvitella miten koko organisaation muutos ahdistaa.
Yhtäkkisyys yllättää
Aikahorisontti on älytön. Digitalisaatio alkoi 90-luvulla, mutta korona vasta puski sen lopullisesti maalilinjan yli. Yritykset ovat voineet pikkuhiljaa omaksua omassa tahdissa. Tekoälyn kanssa ei voi odottaa 10 vuotta – vitkastelu vaikeuttaa kyytiin hyppäämistä. Käyttö ja soveltaminen on sen helpompaa, mitä enemmän käyttää ja oppii hyödyntämään. Kynnys kasvaa koko ajan. Tämä pelottaa, kun pitäisi nyt jo toimia, mutta ei tiedä mistä lähteä liikenteeseen.
Maturiteetti mielessä
Kehitystahti on kovaa, ja mieluusti odotetaan. DeepSeek on hyvä osoitus: se tuli puskista ja muutti (ainakin hetkellisesti) asioita. Tyypillisesti valtavirtamarkkina on odottanut, että teknologia on kypsynyt ennen kuin se adaptoidaan. AI:n kanssa ei tiedetä milloin kehitys loppuu ja milloin maturiteetti on riittävä. Silti default on perinteinen odottamismalli. Pitäisi investoida, vaikka vuoden päästä saattaa joutua uudestaan investoimaan.
Pelko perseessä
Myös inhimilliset tekijät vaikuttavat. AI harvoin tuottaa 10/10 tuloksia, mutta kohtalaisella osaamisella sieltä saa seiskan ja kasin tuloksia. Nämä ovat hyvin lähellä keskivertoasiantuntijan tasoa, ei välttämättä koska on huono, mutta koska ei ole vaadittu. Väkisinkin hirvittää, kun ei halua paljastua ja myöntää, että tekoäly pystyy nyt tai hyvin kohta tekemään omat työt.
Taantuma taannuttaa
Tekoälyn noustaessa, kasvu on ollut laskussa. Suomien talouskasvu on ollut hitaampaa kuin muualla ja tämän täytyy näkyä. Yritykset ovat joutuneet karsimaan kuluja, irtisanomaan väkeä ja tehostamaan toimintaa. Investointi epävarmaan tekoälyprojektiin tai henkilöstön laajamittaiseen kouluttamiseen ei ole ollut prioriteettilistan kärjessä.
Hallusinoinnin haasteet
Väärin hyödynnettäessä tai puutteellisella substanssiosaamisella tulosten tarkastelu voi aiheuttaa vakavia virheitä. Somepostauksen kohdalla mainehaitta on minimaalinen, mutta entä AI-ohjattu rekryprosessi, joka syrjii osan hakijoista? Tuplasurma: meni sekä maine, että rahat. Kukaan ei halua olla tekoälyn Vastaamo, varsinkaan haastavassa talousilmapiirissä.
Regulaatio rajoittaa
Yritykset ovat oppineet EU:sta, tietosuojasta, GDPR:stä, tietoturvasta jne varovaisuutta. Jos investoin ja sitten innovaationi on uuden regulaation vastainen. Helposti odotetaan, että joku muu on ennakkotapaus ja raivaa tietä. Pessimisti ei pety, mutta se harvoin johtaa merkittävään kasvuun.
Tartu mahdollisuuksiin
Hyviäkin esimerkkejä on. Huiput ovat huippuja ja hyödyntävät laajasti tekoälyä. Mutta minun empiirinen perästähiihtämisfiilis on todellisuutta ainakin yhden tutkimuksen mukaan. Jotakin pitää muuttaa, jottei Suomi jää jälkeen.
Tutkimuksessa on myös mahdollisuuden siemeniä. Kilpailuedun etsintä on yleensä työlästä puuhaa. Nyt sellainen roikkuu niin matalalla, että joutuu häpeämään.
Jos tekoälyn hyödyntäminen on vielä vaiheessa, aloita tänään ja saat kasvavan kilpailuedun. Eikä tarvitse aloittaa mitään miljoonaprojektia, vaan voi lähteä ruohonjuuresta.
---
Jos tarvitset apua markkinoinnin tai myynnin kontekstissa, laita viestiä. Lupaan käytännönläheistä apua haihattelun sijaan.